Uusi eläkkeensaajien laulu

Varttuneiden ruuhkavuodet

Varttuneiden ruuhkavuodet

sanat ja sävel  Sauli Alapirjelä

1. Saa pomo mulle ruikuttaa. Nyt kääntyy uusi sivu elämän.

Työn touhun tantereille, sinne sorvin sankareille, näkyy perävalot auton lähtevän.

Jos elämä ois pelkästään vain työtä, se ois ikävää. Se onneksi on paljon muutakin.

Ja eläkkeellä kokonaan saa työnsä jättää unholaan. Voi kurkotella, vaikka kuutakin.

Nyt kokemusta ladattu on täyteen akku ja ajan käyttää voimme miten vaan.

Käy kynttilät jo kalliimmaksi kuin se kakku, me sisäisesti silti nuorrutaan.

Sen tiedän varmasti, en tule vanhaksi. 
Kun vanhushan on aina, mua monta monta vuotta vanhempi.

2. Kun tietä käy, on vanki sen. Vain läpi umpihankien voi ikioman polun rakentaa.

Kun tietää kantavansa, vastuun itse onnestansa. Osaa lähimmäistänsäkin arvostaa.

Jos ikä viisikymppisen, vanhuutta onkin nuoruuden. Niin seiskyt’ olkoon nuoruus vanhuuden.

On menneisyys jo mennyt, kaukana on huominen nyt, eletään siis tämä hetki nauttien.

Nyt kokemusta ladattu on täyteen akku ja ajan käyttää voimme miten vaan.

Käy kynttilät jo kalliimmaksi kuin se kakku, me sisäisesti silti nuorrutaan.

Sen tiedän varmasti, en tule vanhaksi. 
Kun vanhushan on aina, mua monta monta vuotta vanhempi.

3. Ei eläkkeellä varmasti käy päivät koskaan harmaaksi, saa punoa uusia juonia.

On helppo silloin uskoa, nää aikoja on parhaita kuin varttuneiden ruuhkavuosia.

Nyt kokemusta ladattu on täyteen akku ja ajan käyttää voimme miten vaan.

Käy kynttilät jo kalliimmaksi kuin se kakku, me sisäisesti silti nuorrutaan.

Sen tiedän varmasti, en tule vanhaksi. 
Kun vanhushan on aina, mua monta monta vuotta vanhempi.